Biopsien kuulumisia maailmalta

Kiinnostaisiko sinua lähteä opintojesi aikana vaihtoon ulkomaille johonkin toiseen yliopistoon? Bioteknologia on moniulotteinen ja kansainvälinen ala, joten vaihto-opiskelu voi tarjota uutta näkökulmaa siihen, millaisissa tehtävissä sinua kiinnostaisi työskennellä tulevaisuudessa. Vaihdossa oppii myös kohdemaan kieltä ja kulttuuria, tapaa uusia ihmisiä ja pääsee näkemään paikkoja, jollaisia ei kotiseuduilta löydy. Ei siis ole mikään ihme, että Biopsin opiskelijoita lähtee vaihtoon useampia joka vuosi! Tässä blogipostauksessa kolme tällä hetkellä vaihdossa olevaa biopsia kertoo kokemuksiaan vaihto-opiskelusta ja kuulumisiaan maailmalta.

Tarja, Hasselt University (uHasselt), Belgia

Heippa rakkaat biopsit!

Olen nyt selvinnyt vaihtovuoteni puoleenväliin uHasselt:issa, ja selviytymistä se todella on ollutkin. Käyn ensimmäisen maisterivuoden kursseja ”Molecular Mechanisms in Health and Disease” -linjalla. Kurssien sisältöjä oltiin juuri uusittu tälle vuodelle, ja ainakin työmäärän suhteen kurssien sisältö haki vielä kovasti paikkaansa. Ensimmäinen periodi oli niin täynnä hommaa, että oli ihan pakko jättää yksi kurssi kokonaan pois heti alkuun. Siltikin jokaiselle viikolle riitti pakollisia raportteja, esitelmiä ja Journal clubeja tehtäväksi luentojen lisäksi. Tällaiseen opiskelumuotoon oli hieman tottumista kyllä, kun Suomessa oli tottunut vähän joustavampaan rytmiin. Opiskelijatkin ovat täällä hyvin motivoituneita ja todella ahkeria luennoilla kävijöitä. Opiskelijat tuntuvat tietävän hyvin yksityiskohtaista teoriaa, mutta käytännön töihin ei uHasselt:in opinnoissa ole panostettu yhtä lailla kuin Tampereella. Laboratoriotyöskentelyä on ripoteltu yksittäisinä päivinä pitkin eri kursseja. Immunologian Research Track kurssilla esimerkiksi oli yksi labrapäivä, jolloin suunnilleen tehtiin vain verinäytteen sentrifugaatio, valkosolujen erottelu ja niiden värileimaus. Laboratoriossa käveltiin ulkokengillä ja mikroskooppihuoneen tiskialtaassa asteli hämähäkki. Sellasia labramuistoja!

Tarjan kotiseutua Diepenbeekissä

Paikalliset valittavat täällä kovasti säästä, mutta Suomeen verrattuna ilmasto on oikein mukava. Nurmet vihertää ympäri vuoden, ja aurinkoa riittää paljon, vaikka välillä satelisikin. Täällä on mukava pyöräillä, ympäristö (Diepenbeekissä) on todella kaunista ja maaseutumaista, ja yliopiston kautta saa polkupyörän panttia vastaan, todella kätevää! Yliopiston kautta myös sai 20e hinnalla bussilipun, jolla pääsee vuoden ajan kaupunkiin (Hasselt) ja takaisin. Bussit eivät kulje kovin hyvin varsinkaan iltaisin, joten itse olen suosinut pyöräilyä. European Student Network (ESN) järjestää paljon tapahtumia ja bileitä, joissa tutustuu muihin vaihtareihin helposti. Täällä on myös todella halvaksi tehdyt urheilumahdollisuudet. Olen käynyt power joogassa, ottanut ratsastustunteja ja seuraavaksi on tulossa seinäkiipeilykurssi.

Brysseli

Täällä on ollut todella mukava viettää vaihtovuotta, ja tykkään myös siitä, että Belgiasta on hyvät yhteydet muualle Eurooppaan. Busseilla ja junilla pääsee helposti näkemään muitakin maita, lennot ovat halpoja varsinkin Charleroin kentälle, ja niinpä olen aika paljon matkustellutkin vaihtoni aikana. Elämä on ollut aika tapahtumarikasta, joten loppujen lopuksi tästä kokemuksesta jää käteen ihania muistoja ja ystävyyssuhteita. Ehdottomasti suosittelen kaikille vaihtoon lähtöä!

Terkuin,
Tarja

Mari, Hankuk University of Foreign Studies (HUFS), Etelä-Korea

Terveisiä Koreasta! Vaihtovuodestani täällä Aasiassa on jo vähän yli puolet ohi, ja ajattelin hiukan jakaa kokemuksiani täältä toiselta puolelta maailmaa. Opiskelen tällä hetkellä Hankuk University of Foreign Studies (tuttavallisemmin HUFS) nimisessä yliopistossa Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa. HUFS on yksi Korean parhaista yksityisistä
yliopistoista ja se on erikoistunut vieraiden kielten ja yhteiskuntatieteiden opetukseen. Vaikka yliopistolta löytyykin Biomedical Engineering -laitos, se sijaitsee Soulin ulkopuolella Yonginissa eikä tarjoa kursseja englanniksi. Tästä huolimatta valitsin HUFS:in vaihtokohteekseni sillä kandin jälkeen halusin pitää taukoa normaalista opiskelusta ja tehdä jotain erilaista. Olen suorittanut muutamia Korean kulttuuriin ja kansainväliseen kommunikaatioon liittyviä kursseja, mutta pääasiassa opiskelen koreaa HUFS:in vaihto-opiskelijoille tarjoamalla korean kielen intensiivikurssilla, joka sisältävät luento-opetusta viitenä päivänä viikossa neljän tunnin ajan.

HUFS ei sijaitse aivan Soulin keskeisimmällä alueella, mutta miljoonakaupungissa (jossa asuu huomattavasti enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa) joutuu joka tapauksessa käyttämään metroa paikasta toiseen liikkuessa. Yliopisto tarjoaa useita eri asuntoloita vaihto-opiskelijoille, ja vuokra on huoneesta riippuen 1000-2500€ per lukukausi. Kaiken kaikkiaan eläminen on halvempaa kuin Suomessa, ja etenkin alkoholi ja ulkona syöminen on Koreassa hyvin edullista. Korealaiset opiskelijat harvemmin tekevät itse ruokansa ja syövät mielummin ulkona, minkä vuoksi useista asuntoloista ja yksiöistä puuttuu keittiö kokonaan tai se on erittäin pieni ja huonosti varusteltu. Syöminen onkin sosiaalinen tapahtuma, jossa ruoka yleensä jaetaan koko pöydän kesken, ja erilaisia ravintoloita, kahviloita ja take out -kioskeja on tarjolla lukemattomia. 

Katukuvaa Soulista

Kulttuuriltaan Korea on hyvin erilainen kuin Suomi ja katukuvassa näkyy ulkomaalaisia ja varsinkin länsimaalaisia hyvin vähän. Lisäksi vaikka englannilla pärjääkin etenkin Soulissa kohtalaisesti, välillä kielimuuri vaikeuttaa elämistä sillä suuri osa korealaisista ei osaa englantia. Suomen puhtaaseen ilmaan tottuneena myös saasteet olivat aluksi shokki, ja varsinkin keväisin ilmanlaatu saattaa ajoittain olla erittäin huono. Näistä pienistä varjopuolista huolimatta olen nauttinut vaihtovuodestani, ja Soul on todella kaunis ja monipuolinen kaupunki täynnä nähtävää ja tehtävää. Olen todella tyytyväinen valintaani lähteä Koreaan ja odotan innolla, mitä loput viisi kuukautta täällä tuovat tullessaan.

Mari

Satu, University of Glasgow, Skotlanti (Iso-Britannia)

Täällä sitä ollaan nyt oltu kaksi kuukautta Skotlannin ytimessä, ja vielä ollaan hengissä! Aluksi paikallisten murre tuntui niin vaikealta, että sitä alkoi miettimään ja epäröimään mihinkä sitä tuli oikein lähettyä ja mitenkä sitä täällä oikein pärjää, kun ei edes ymmärrä lähikaupan kassoja. Nopeasti siihen kyllä alkoi tottua, kun vain keskittyy tarpeeksi, mutta eipä sitä kukaan muukaan ulkomaalainen täällä ymmärrä, joten siitä ei pidä ottaa paineita. Toinen asia mihinkä saa aina kiinnittää huomio on se, että kummalta puolelta ne autot nyt oikeasti tuleekaan, ja mihinkä suuntaan ovet aina aukeaa. Ihmiset ovat todella kohteliaita täällä ja aina valmiita auttamaan, joka on ehkä vähän hieman outoa näin suomalaisena, kun kassallakin sinulle sanotaan ”dear”. Ehkä näihin kaikkeen vielä tottuu, onhan tässä reissua vielä yli puolet jäljellä, ja Suomeen palattua kaikki tuntuu taas niin oudolta.

Glasgow’n yliopisto

Opiskelu täällä tuntuu toisaalta rennommalta kuin Suomessa, mutta tenteistä on ehkä suuremmat paineet. Kevätlukukaudella täällä kurssit kestävät tammikuusta maaliskuun loppuun asti, jonka jälkeen on pieni kevätloma, mutta pahin eli tenttiviikot ovat sitten viimeisenä huhti-toukokuussa. Täällä ollaan tosi tarkkoja siitä, minkä vuoden kursseja saat tehdä, eikä yksikään luento saa mennä päällekkäin toisen luennon kanssa, koska on tietynlainen ”luentopakko”. Vaadittava opintopisteiden määrä yhdelle semesterille on meidän 30 noppaa (näiden 60), ja lähinnä meidän kursseilla se tarkoittaa joko yhtä isoa kurssia tai noin kolmea pienempää kurssia. 2/3 valittavista kursseista täytyy olla oman alan kursseja, mutta loput saa vapaasti valita yliopiston tarjonnasta. Esimerkkinä itsellä on kaksi biologian kurssia, ja yksi astronomian kurssi, jotka kyllä työllistävät ihan tarpeeksi tätä kevättä.

Asuminen täällä on suhteellisen kallista, mutta suosittelen silti lämpimästi opiskelija-asuntoloita. Itse asun Unite Studentin asuntolassa ja koen sen todella helpoksi asumiseksi siinä mielessä, että ei tarvitse miettiä erikseen mitään netti-, sähkö- ja vesilaskuja tms. Tietysti itse pitää hommata kaikki keittiötarvikkeet ja petivaatteet, mutta onneksi täältäkin löytyy opiskelijabudjettiin sopiva Ikea. West End on hyvä seutu asua, koska yliopisto on niin lähellä ja sieltä löytyy kaikki elämiseen tarvittavat asiat (kaupat, baarit, pubit, ravintolat jne.), sekä keskustaan pääsee helposti metrolla tai kävellen. Kimppa-asumisen hyvänä puolena on myös se, että tutustuu uusiin ihmisiin ja pääsee puhumaan useammin englantia. Asuntoloista löytyy myös usein common room, jossa pystyy tutustumaan muihin asukkaisiin esimerkiksi etkoja pidettäessä tai biljardia pelatessa.

Myös reissaaminen on tehty todella helpoksi opiskelijoille (ja tietysti muille), koska täällä on useita eri järjestöjä, jotka järjestävät reissuja eri kohteisiin. Itse on tullut käytyä mm. Edinburghissa, Aberdeenissä ja Dunnottaren linnassa kyseisten järjestöjen toimesta. Myös omatoimisesti on tullut käytyä mm. Isle of Arranilla, jonneka sitten kyllä jäätiin huonon sään vuoksi yhdeksi yöksi jumiin. Myös ympäri Glasgowta on tullut kierrettyä sieltä täältä eri puistoja ja museoita, ravintoloita ja pubeja. Itse suosittelen lämpimästi valmismatkoja sen takia, että niissä saa kuulla paljon myös historiaa ja eri tarinoita, sekä etukäteen suunniteltu kuljetus on aina plussaa.

Dunnottaren linna

Glasgowssa ei ole samanlaista opiskelijakulttuuria kuin Suomessa, eli ei ole aktiivisia ainejärjestöjä, tutoreita tai yhteisiä kerhotiloja, jonka takia on ehkä vähän vaikea tutustua paikallisiin saman alan opiskelijoihin. Kirjasto taas on aina täynnä opiskelijoita, päiväsaikaan kun menee niin vapaita paikkoja alkaa löytyä vasta lähempää kymmenettä kerrosta. Opiskelijoille järjestetään kyllä monien eri yhteisöjen kautta paljon erilaisia tapahtumia, joita riittäisi varmaan lähes joka toiselle arki-illalle. Itse on tullut käytyä mm. viininmaistelussa, pubirundeilla, pubivisoissa ja sitseillä, mutta tulossa on vielä mm. pannari-iltoja sekä juuston ja viskin maisteluja.

Itse suosittelen lämpimästi vaihtoon lähtöä, jos se yhtään on edes käynyt mielessä! Muutama kuukausi ei ole pitkä aika elämästä, ja mikään ei ole parempi tapa opetella kieltä kuin käyttää sitä. Onhan tämä oman comfort zonen ylittämistä monella tapaa, mutta kyllä vaihto varmasti myös avartaa ja itse olen kyllä viihtynyt täällä. Se on paljolti itsestä kiinni minkälaisen kokemuksen vaihdosta tekee itselleen.

– Satu

BACK TO TOP