“Vihaa ja rakkautta banaanikärpäsiin”

“Vihaa ja rakkautta banaanikärpäsiin”

Kuka olet? Olen Leena-Maija Vanha-Aho ja olen valmistunut maisteriksi Tampereen yliopiston IMT:n (nyk. BMT) bioteknologian koulutusohjelmasta vuonna 2009 ja väitellyt tohtoriksi 2015. Olin todella kiinnostunut biologiasta lukiossa ja mielenkiinto kohdistui nimenomaan solu- ja molekyylitason biologiaan. Samaan aikaan kun pohdin missä näitä asioita voisi opiskella, sain siskoltani vinkin bioteknologian koulutusohjelmasta ja päätin hakea sinne ainoana hakuvaihtoehtonani. Opinnot alkoivatkin suoraan lukiosta vuonna 2005 ja heti ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen päädyin opintojen ohella töihin Mika Rämetin johtamaan synnynnäisen immuniteetin tutkimusryhmään (nyk. Kokeellisen immunologian tutkimusryhmä). Mitä teet? Teen geenien parissa työtä tutkimusryhmässä, jossa käytetään banaanikärpäsiä malleina tutkittaessa synnynnäistä immuniteettia. Immuniteetti voidaan jakaa karkeasti synnynnäiseen ja hankinnalliseen immuniteettiin ja synnynnäinen immuniteetti on kaikilla monisoluisilla eliöillä ensilinjan puolustusjärjestelmä. Vaikka aluksi ei uskoisi, ihmisen ja banaanikärpäsen synnynnäisellä immuunipuolustuksella on hyvin samankaltaiset mekanismit ja banaanikärpästä tutkimalla voidaan ymmärtää myös ihmisen immuunipuolustusta. Miksi väittelit tohtoriksi? Tohtoriksi väitteleminen oli osittain ajautumista mutta osin myös suunniteltua. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeinen työkokemus osoittautui niin mielenkiintoiseksi etten olisi halunnut palata takaisin opiskelemaan syksyllä! Töissä oli sairaan siistiä. […]

Proteiinitankkaus – uhka vai mahdollisuus?

Proteiinivillitys on käynyt kuumana jo muutaman vuoden ajan. Etenkin himoliikkujat ja laihduttajat ovat hurahtaneet runsasproteiiniseen ruokavalioon, jota saatetaan täydentää lisäravinneproteiineillakin. Eikä mikään ihme, sillä proteiineja toki tarvitaan lihasmassan kasvattamiseen ja ylläpitoon, ja ne pitävät nälän mukavasti loitolla. Mielikuva proteiinien tarpeesta jää useiden mielessä tälle tasolle, mutta proteiinit toimivat uskomattoman monissa muissakin ihmiskehon tehtävissä. Proteiineja on kehomme joka solussa ja solun kaikissa osissa. Yhdessä solussa voi olla jopa tuhansia erilaisia proteiineja hoitamassa jokainen omaa tärkeää tehtäväänsä. Ravinnosta saatavat proteiinit pilkotaan ruuansulatuskanavassa aminohapoiksi, joista muokataan geenien sisältämän DNA:n ohjeiden mukaan kehon rakennuspalikoita. Proteiinien avulla ilmennetään näin koko geneettinen informaatiomme, joka toimii ohjekirjana kehon jokaisen yksityiskohdan rakenteen ja toiminnan aikaansaamiseksi. Erityismaininnan ansaitseva proteiiniryhmä on entsyymit, jotka mahdollistavat kehomme lähes jokaisen biokemiallisen reaktion tapahtumisen. Esimerkiksi aineenvaihdunnassa ravintoaineita ei saataisi elimistön käyttöön ilman entsyymejä läheskään järkevällä nopeudella, eikä uusien proteiinien syntetisointi DNA:n ohjeiden perusteella onnistuisi ilman reaktioita ohjaavia entsyymejä. Proteiinituotanto siis ruokkii itse itseään tehden samalla koko monimutkaisen koneistomme toiminnan mahdolliseksi. Proteiinien tärkeydestä ruokavaliossa ei […]

Yliopistosta yritysmaailmaan

Ovatko tulevaisuudensuunnitelmasi olleet aina raittiuskerhon kevätkokousta selvemmät? Tiesitkö jo peruskoulussa, mitä haluat tehdä työksesi aikuisena? Minä en. Itse asiassa pohdin vielä ensimmäisenä opiskeluvuotenanikin useampaan otteeseen, onko bioteknologia sittenkään oikea ala minulle. Epävarmuuteni ei johtunut kiehtovista kursseista eikä opettajista, jotka olivat lähes poikkeuksetta ammattitaitoisia ja työstään innostuneita. Syypäitä pohdintoihini eivät myöskään olleet nykyaikaiset opetustilat tai mahtavat opiskelukaverit, joiden ansiosta vaikeimmatkaan hetket eivät tuntuneet ylitsepääsemättömiltä. Eniten minua ahdisti elämä valmistumisen jälkeen, sillä sinisilmäisiin korviini kantautui silloisen IMT:n käytävillä kauhutarinoita siitä, miten hankalaa koulutusta vastaavan työn saaminen tulisi olemaan. En halunnut olla se kliseinen akateemisesti koulutettu henkilö, joka löytää itsensä myymästä Aku Ankkaa sitä tarvitseville.   Tummanpuhuvat pilvet kuitenkin kaikkosivat horisontista fuksivuoteni loppupuolella, kun näin nimeni kesätyöstipendilistalla – eihän työn saaminen niin vaikeaa ollutkaan! Ilouutisen kuultuani otin ensimmäisenä yhteyttä professori Jorma Isolaan, jonka tutkimusryhmä vaikutti pikaisella silmäyksellä kaikkein mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta. Tulevan kesän aikatauluista sovittiin vielä saman viikon aikana, ja parin kuukauden kuluttua aloitin muutaman vuoden mittaisen epäsäännöllisen työrupeaman, joka lopulta huipentui gradun tekoon […]

Biologian kesäkoulu

Onassis Foundation Science Lecture Series 2015, viikon mittainen biologian kesäkoulu järjestetään tänä vuonna Iraklionissa Kreikassa 6. – 10.7.2015 . Kesäkoulun aiheena ovat tänä vuonna kantasolut ja kesäkoulu keskittyy erityisesti kantasolujen kykyyn muodostaa monimutkaisia organismeja. Luennoilla keskustellaan muun muassa menetelmistä, joilla kantasoluja voidaan kerätä ja joilla kantasoluista voidaan muodostaa uusia elimiä ja näin parantaa ihmisten terveyttä.   Onassis säätiö tarjoaa avustuksen 15 kansainväliselle opiskelijalle matka- ja majoituskuluihin. Avustusta voivat hakea jatko-opiskelijat ja maisteriopiskelijat. Hakemus avustusta varten tulee jättää 31.5.2015 mennessä.   Lisätietoja, sekä hakemus: http://www.forth.gr/onassis/index.php?show=2015-07-06  

Bioteknologian sanansaattaja

”Mitä on bioteknologia?” Tähän kysymykseen törmäämme jatkuvasti kertoessamme siitä, mitä opiskelemme.   Meistä jokainen on törmännyt bioteknologiaan jossain muodossa. Bioteknologian sovelluksia käytetään muun muassa terveydenhoidossa, maa- ja metsäteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa sekä teollisissa prosesseissa. Yksinkertaisuudessaan bioteknologia voi olla hiivojen ja homeiden hyödyntämistä juomien ja ruokien valmistuksessa, mutta parhaimmillaan bioteknologian avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä uusien lääketieteellisten sovellusten kautta.   Bioteknologian uudet sovellukset herättävät usein hämmästystä ja epätietoisuutta, kun samaan aikaan osaaminen alalla lisääntyy jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla.   Tämä blogin tarkoituksena tuoda bioteknologian tietämys lähemmäksi sinua välittämällä kuukausittain uutisia alasta, esittelemällä alan tieteentekijöitä, selvittämällä faktoja ja toimimalla linkkinä alalla jo olevien ja alasta kiinnostuneiden opiskeiljoiden välillä.   Toivotamme kiinnostavia lukuhetkiä blogin parissa!   Miika Fadjukov & Johannes Malkamäki Kirjoittajat ovat BioMediTechin bioteknologian opiskeilijoita.

“Uuden löytämisen intohimoa”

Kuka olet?   Nimeni on Anne Kallioniemi ja olen peruskoulutukseltani lääkäri ja valmistunut Tampereen yliopistosta. Tein aikoinaan ainoastaan vuoden lääkärin töitä, minkä jälkeen vaihdoin tutkimukseen. Tarkoitukseni oli lähteä Yhdysvaltoihin vuodeksi tekemään tutkimusta, mutta tuo aika venyikin kolmeksi vuodeksi ja samalla syntyi väitöskirja.   Mitä teet?   Teen kolmenlaista työtä: Tutkimus on intohimoni ja olen tutkinut rintasyöpää väitöskirjastani lähtien. Toinen intohimoinen tutkimuskohteeni on haimasyöpä. Rintasyöpä kiinnostaa, sillä se on maailmanlaajuisesti naisten yleisin syöpä. Haimasyöpä tuli mukaan tutkimuskuvioihin sattuman kautta. Olin ohjaajana haimasyövästä väittelevälle tohtoriopiskelijalle ja tarkoituksena oli tehdä haimasyövästä vain muutama artikkeli. Sitten tuli annettua pahalle pikkusormi. Tauti on äärimmäisen mielenkiintoinen ja tällä hetkellä lääketieteellä on vain hyvin vähän annettavaa potillaalle, jolle ennuste diagnoosin jälkeen on 5-6 kuukautta. Työssäni pyrin selvittämään syöpien lääkehoidon kohteita ja ymmärtämään miten ne syntyvät. Lisäksi vastaan Tampereen yliopiston bioteknologian koulutusohjelman kandiaatin tutkinnoista ja toimin yksikön varajohtajan tehtävissä.   Mistä tutkijan intohimo kumpuaa?   ”Tutkimus on salapoliisin työtä, sellaista uuden löytämisen intohimoa.” Uuden löytämisen ilo on todella koukuttavaa. Välillä […]

Syöpälääkkeet

Syövän hoito on tunnetusti haastavaa, pitkäkestoista ja potilaalle erittäin raskasta. Kun Amatsonin viidakosta löytyy ihmehedelmä, joka parantaa syövän kuin syövän, on helppoa unohtaa lääkärin pessismistiset arviot tulevaisuudesta ja antaa asiastaan varmojen luonnontohtoreiden tuoda toivoa elämään. Luonto on ehdottomasti laaja apteekki, jonka potentiaalisista lääkekasveista tunnetaan vain marginaalisen pieni osa. Kuitenkin ne kasveista löytyneet yhdisteet, joilla on lääkinnällinen vaikutus, ovat päätyneet lääkkeiden ainesosiksi sen takia että ne toimivat. Pajunkuori lievitti kipua jo entisaikoina ja 1800-luvulla opittiin eristämään pajunkuoresta salisiinia, lääkkeenä toimivaa ainesosaa. Salisiinista ja sen johdannaisesta aspiriinista saatiin nopeampi ja helpompi tapa lievittää kipua kipulääkkeen muodossa. Kasveja ja niiden sisältämiä yhdisteitä tulee tutkia huolella ennen kuin hyppää johtopäätöksiin niiden toimivuudesta. Vaikka luonnon monipuolisuus lääkeaineiden suhteen on hämmästyttävä, ei kannata ílman todisteita uskoa vihreän teen tai hain ruston poistavan rintasyöpää. Vaikka hedelmien syöminen onkin terveellistä, jää luonnonmukaisten syöpähoitojen myötä usein pois myös suuremmalla todennäköisyydellä syöpään toimiva hoitomuoto. http://naturalhealthwarriors.com/natural-cancer-killer-10000-times-stronger-than-chemo/ Johannes Malkamäki Kirjoittaja on BioMediTechin bioteknologian opiskelija.

EuroMIT 2014

Mitokondriotauteihin keskittyvä neljän vuoden välein järjestettävä Euromit seminaari järjestettiin tänä vuonna Tampereella Anu Suomalaisen ja Howy Jacobsin johdolla. Suomalainen ja Jacobs ovat molemmat kuuluisia mitokondriotutkijoita ja Jacobs saikin vuoden professuurin vuonna 2009. Avajaisseremoniassa Tampere-talossa nähtiin näyttävä sisääntulo Jacobsin laskeutuessa lavalle valjailla katosta.

BACK TO TOP