Bioteknologian sanansaattaja

Bioteknologian sanansaattaja

”Mitä on bioteknologia?” Tähän kysymykseen törmäämme jatkuvasti kertoessamme siitä, mitä opiskelemme.   Meistä jokainen on törmännyt bioteknologiaan jossain muodossa. Bioteknologian sovelluksia käytetään muun muassa terveydenhoidossa, maa- ja metsäteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa sekä teollisissa prosesseissa. Yksinkertaisuudessaan bioteknologia voi olla hiivojen ja homeiden hyödyntämistä juomien ja ruokien valmistuksessa, mutta parhaimmillaan bioteknologian avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä uusien lääketieteellisten sovellusten kautta.   Bioteknologian uudet sovellukset herättävät usein hämmästystä ja epätietoisuutta, kun samaan aikaan osaaminen alalla lisääntyy jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla.   Tämä blogin tarkoituksena tuoda bioteknologian tietämys lähemmäksi sinua välittämällä kuukausittain uutisia alasta, esittelemällä alan tieteentekijöitä, selvittämällä faktoja ja toimimalla linkkinä alalla jo olevien ja alasta kiinnostuneiden opiskeiljoiden välillä.   Toivotamme kiinnostavia lukuhetkiä blogin parissa!   Miika Fadjukov & Johannes Malkamäki Kirjoittajat ovat BioMediTechin bioteknologian opiskeilijoita.

“Uuden löytämisen intohimoa”

Kuka olet?   Nimeni on Anne Kallioniemi ja olen peruskoulutukseltani lääkäri ja valmistunut Tampereen yliopistosta. Tein aikoinaan ainoastaan vuoden lääkärin töitä, minkä jälkeen vaihdoin tutkimukseen. Tarkoitukseni oli lähteä Yhdysvaltoihin vuodeksi tekemään tutkimusta, mutta tuo aika venyikin kolmeksi vuodeksi ja samalla syntyi väitöskirja.   Mitä teet?   Teen kolmenlaista työtä: Tutkimus on intohimoni ja olen tutkinut rintasyöpää väitöskirjastani lähtien. Toinen intohimoinen tutkimuskohteeni on haimasyöpä. Rintasyöpä kiinnostaa, sillä se on maailmanlaajuisesti naisten yleisin syöpä. Haimasyöpä tuli mukaan tutkimuskuvioihin sattuman kautta. Olin ohjaajana haimasyövästä väittelevälle tohtoriopiskelijalle ja tarkoituksena oli tehdä haimasyövästä vain muutama artikkeli. Sitten tuli annettua pahalle pikkusormi. Tauti on äärimmäisen mielenkiintoinen ja tällä hetkellä lääketieteellä on vain hyvin vähän annettavaa potillaalle, jolle ennuste diagnoosin jälkeen on 5-6 kuukautta. Työssäni pyrin selvittämään syöpien lääkehoidon kohteita ja ymmärtämään miten ne syntyvät. Lisäksi vastaan Tampereen yliopiston bioteknologian koulutusohjelman kandiaatin tutkinnoista ja toimin yksikön varajohtajan tehtävissä.   Mistä tutkijan intohimo kumpuaa?   ”Tutkimus on salapoliisin työtä, sellaista uuden löytämisen intohimoa.” Uuden löytämisen ilo on todella koukuttavaa. Välillä […]

Syöpälääkkeet

Syövän hoito on tunnetusti haastavaa, pitkäkestoista ja potilaalle erittäin raskasta. Kun Amatsonin viidakosta löytyy ihmehedelmä, joka parantaa syövän kuin syövän, on helppoa unohtaa lääkärin pessismistiset arviot tulevaisuudesta ja antaa asiastaan varmojen luonnontohtoreiden tuoda toivoa elämään. Luonto on ehdottomasti laaja apteekki, jonka potentiaalisista lääkekasveista tunnetaan vain marginaalisen pieni osa. Kuitenkin ne kasveista löytyneet yhdisteet, joilla on lääkinnällinen vaikutus, ovat päätyneet lääkkeiden ainesosiksi sen takia että ne toimivat. Pajunkuori lievitti kipua jo entisaikoina ja 1800-luvulla opittiin eristämään pajunkuoresta salisiinia, lääkkeenä toimivaa ainesosaa. Salisiinista ja sen johdannaisesta aspiriinista saatiin nopeampi ja helpompi tapa lievittää kipua kipulääkkeen muodossa. Kasveja ja niiden sisältämiä yhdisteitä tulee tutkia huolella ennen kuin hyppää johtopäätöksiin niiden toimivuudesta. Vaikka luonnon monipuolisuus lääkeaineiden suhteen on hämmästyttävä, ei kannata ílman todisteita uskoa vihreän teen tai hain ruston poistavan rintasyöpää. Vaikka hedelmien syöminen onkin terveellistä, jää luonnonmukaisten syöpähoitojen myötä usein pois myös suuremmalla todennäköisyydellä syöpään toimiva hoitomuoto. http://naturalhealthwarriors.com/natural-cancer-killer-10000-times-stronger-than-chemo/ Johannes Malkamäki Kirjoittaja on BioMediTechin bioteknologian opiskelija.

EuroMIT 2014

Mitokondriotauteihin keskittyvä neljän vuoden välein järjestettävä Euromit seminaari järjestettiin tänä vuonna Tampereella Anu Suomalaisen ja Howy Jacobsin johdolla. Suomalainen ja Jacobs ovat molemmat kuuluisia mitokondriotutkijoita ja Jacobs saikin vuoden professuurin vuonna 2009. Avajaisseremoniassa Tampere-talossa nähtiin näyttävä sisääntulo Jacobsin laskeutuessa lavalle valjailla katosta.

BACK TO TOP